Koitan kirjailla jotain muistiin vaikka nyt onki ollut tunne että tätä ei tarvitse muistaa :) Päivä alkoi herätyskellon soimisella ja kivalla fiiliksellä, tänään pääsee juoksemaan lapun kanssa! Mysliä ja kahvia.. ei oikein maistu, mutta syön kuitenkin.. Teen vähän urheilujuomaa pulloon ja katson vielä että kaikki tarvittava on mukana laukussa ja sitten kohti Lahtea.
Parkkipaikka on vielä aika tyhjillään kun tulen paikalle ja jätän auton sinne.. menen hakemaan lapun, chipin yms. Palloilen ja kulutan aikaa... menen vaihtamaan vaatteita ja huomaan että lenkkarit eivät olekaan mukana, no onneksi eivät jääneet kauemmas kuin autoon... hakemaan niitä...
Sitten alkaa olla aika laittaa tavarat säilöön... no höh, ei ole kolikoita eikä käteistä siis muutoinkaan... pakko jättää kamat vartioimattomalle paikalle. Mutta ensin vien lompakon autoon... avain on pakko jättää reppuun ja mietin että kaipa se puhelinkin pysyy repussa... rukoilen mielessäni että rosvot pysyköön kaukana minun repusta. Äitikin soittelee ja treffaan äitiä, isää ja pikkuveljeä. Melkein naapuri Hannunkin bongaan ja vaihdamme muutaman sanan... Matiasta näen ja Minnaa... Jounia... Näiden tapahtumien parasta antia onkin kivojen ihmisten tapaaminen, joiden kanssa jakaa ilo asiasta josta tykkää :)
Alkaa olla aika lähteä starttiin... asetumme joukkioksi, asetun suunnilleen jonnekin keskivaiheille porukkaa... en ole nopea mutta en kävelijäkään. PAM ja pääsemme liikkeelle... stadionilta poistuessamme joku tervehtii, tunnistaa paidasta, toinen pintakaasuttelija, hauskaa :)
Alussa sitä menisi lujaa mutta koitan hillitä ja katson että en juokse liian lujaa. On lämmin heti alusta saakka mutta ei se tietenkään vielä vaivaa. En kuitenkaan koskaan ole juossut noin lämpöisessä ja mietin kovasti koko ajan että mitä helle mulle tekee ja en kyllä halua olla koivet pystyssä reitin varrella ensiapujoukon vilvoiteltavana... Niinpä edelleen himmailen menoni kanssa ja juoksen jotain kutosen tahdin molemmin puolin. Vitoseen asti juoksen samaa ja sitten alkaa jotenkin lämmetä enemmän. Juokseminen ei ole vaikeaa, jaloissa ei tunnu miltään erikoiselta tai väsyneeltä , hengitys kulkee hyvin, ei ole mitenkään kummosemmin jano, mikään ei vaivaa... varsinaisesti mutta päätä alkaa särkeä sillä tavalla kuin kuumassa alkaa välillä särkeä... ja mietin että jos mä kuitenkin juoksen liian lujaa keliin nähden ja mitäs jos sippaan... ja sitten sataman kohdilla alan hidastella ja kävelenkin välillä.... ja tuota asiaa olen nyt monta päivä katunut ja harmitellut. Miksi ihmeessä tein noin??? Kun on lappu rinnassa niin silloin pitää edes yrittää... ja kun olen alkanut jossittelemaan niin tajuan että enää on turha mitään ennätyksiä yrittää ja otan turistireissun kannalta... Kyllä on harmittanut :/
Se siitä juoksusta... Loppuaika taisi olla 1 min 15 sek huonompi kuin Kormussa huhtikuussa. Eihän oikeastikaan aina voi parantaa mutta nyt jäi harmittamaan kun en edes yrittänyt... Maalin tulin niin hyvävoimaisena, jaloissa ei hapottanut... Kormussa sentään yritin.Tämän juoksun voi ynnätä parilla sanalla: En Ymmärrä!!
No juoksun jälkeen oli taas kiva nähdä tuttuja ja tsempata pidempien matkojen juoksijoita, ja syödä sitä hyvää soskeittoa jota Lahdessa on ainakin nyt näinä kolmena kertana tarjottu kun olen ollut mukana. Viivyimme äidin kanssa aika pitkään stadionilla ja odottelimme muutamaa äidin tuttavaa maaliin. Siinä odotellessa katselimme kun juoksijoita (maratoonareita) tuli harvemmin ja harvemmin maaliin ja joku jo tuli jo maaliin ja sen jälkeen vielä joku lähti viimeiselle kierrokselle... mietin että on ne huikeita tyyppejä, maraton tuntuu aika pitkältä matkalta... mutta kyllä tässä kai sitä kohden ollaan menossa, joku päivä :)
Oikeastaan aika hassua kuinka tuo juoksu pisti harmittamaan ja itsesyyttelyä on tullut harrastettua... en aikaisemmin saanut edes kirjoitettua tätä enkä ole juuri käynyt Ontrailin enkä Pintakaasuilijoiden juttuja lukemassa mutta nyt saa rypeminen riittää. Puolikkaan ohjelma eteen ja lenkkarit taas jalkaan!!
http://connect.garmin.com/activity/506864273
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti