Kyllä nää juoksutapahtumat/reissut on vaan kivoja :) Illalla pakkailin ja mietin mukavaa päivää mukavan asian parissa. Muka iski pieni jännityskin enkä meinannut ihan heti saada unta :) Vaan kyllä se aika nopeaan tuli ja aamulla heräilin jee-fiiliksellä, kiva päivä edessä. Juoksua ja sen jälkeen fiilistelyä vanhoissa tutuissa maisemissa Lopella, vanhojen naapurien tapaamista ja sen sellaista :)
Aamupala ei maittanut, niinkuin ei koskaan ennenkään kisa-aamuina. Otin mukaan banaania, kahvia ja urheilujuomaa jota join sitten koko ajomatkan ajan. Kormua lähestyessä kiva kutina vatsanpohjassa vaan yltyi. Löysin samat vanhat kulmat ja pääsin ilmoittautumaan. Ilmoittautuessa sitten selvisi etten ollut maksanut juoksuani, kortilla ei voinut maksaa eikä mulla ollut käteistä... olin jo nolona että voi ei... mutta sanoivat ystävällisesti että maksat sitten kun pääset kotiin, mene juoksemaan, kiitossss!!
Bongailin muutamia etäisesti tutun näköisiä ja mietin että onko ne Pintakaasulaisia vai edellisenä vuonna samassa paikassa juosseita... hölkkäilin vähän ja sitten se jo tulikin aika lähteä kohti Lähtöä. Olin niin varma tunnin alituksesta että palkitsin itseni menemällä etuosaan juoksijaporukkaa. En ihan eturiviin sentään, joku roti :) Olen aina aiemmin ujostellut ja hakeutunut sinne takariviin :)
Lähtölaukaus pamahti ja lähdimme liikkeelle, innokas joukko lähti tietenkin lujaa ja mietin heti että ihan näin lujaa ei taida olla mulle hyvä...vilkaisu kelloon ja juu ei... nelosen tahdilla ei taideta maaliin asti päästä, hiljensin sinne 5.45:een ja mietin että tällä mennään vaikka sinne vitoseen ja siittä kiristäen sitten. 5.30-5.45 välillä se taisi enimmäkseen mennäkin sitten... Siinä vaiheessa tuntui että kaikki menivät menojaan mutta pidin pääni. Tolkutin ittelleni että vaikka olisin viimeinen sarjassani niin nyt olisi tilaisuus laastaroida viime keväinen pettymys ja juosta järkevämmin. Viiden kilometrin jälkeen alkoikin sitten selkiä tulla vastaan ja oli kiva huomata että jotain on itsestään ja jaksamisestaan oppinut :)
Yhden naisen, jota alussa meinasin lähteä seuraamaan, kun sillä oli niin hyvän näköinen askel, mutta en sitten seurannut kun sen vauhti oli mulle liian lujaa, ohitin joskus puolen välin tienoolla.. parin kilsan päästä se ohitti minut ja otin siitä peesin ja kilsaa ennen maalia taas ohitin sen ja se otti minusta peesin. Yritti ohitse viimesellä puolella kilsalla mutta olin päättänyt että takana pysyy. Kiitin maalissa avusta ja se minua :) Yhtä miestä koitin viimesellä viidellä kilsalla tavoittaa mutta aina se vaan juoksi sielä edellä. Viimesellä sadalla metrillä se sitten huomasi että tuun kannoille niin mokoma jaksoi vielä vetästä kaulan minuun ja kiri maaliin, naureskeli ja kiitti maalissa loppukiristä. Nää on hauskoja yksityiskohtia :)
Tie oli vähän ärsyttävää pikkukiveä ja isompaakin kiveä joka pyöri jalan alla, pari kertaa lähti kunnolla jalka lipeämään mutta ei se nyt suuresti kiusannut kun tämän tiesi, ne on asfalttijuoksut sitten erikseen, nyt oltiin maalla :) Kuiva tie myös pölysi kunnolla ja päivä oli taas jälleen kerran kevätkisan kunniaksi kaunis ja lämmin .Mietinkin siinä juostessa että jos joku keväälle perhejuhlia suunnittelee niin kannattaa samalle seudulle järkätä juoksukisa ja pyytää minut juoksemaan... takuulla tulee kevään lämpöisin päivä silloin... lääh ja puuh, ihan meinas lämmin tulla ja juomapisteiden tarjonta kelpasi vaikka matka oli noinkin lyhyt.
Kymppiä lähestyessä huomasin että jos maali olisi kympin kohdalla niin taitaisi tulla enkka ja jotain 53 min se näyttikin kympin kohdalla vaan siinä alkoi siten askel painaa siinä pitkässä mäessä ja vauhti tippui ja aikaa meni vaikka ja kuinka sille viimeselle 600 metrille... Mutta olinkin laskeskellut että kunhan kympin saan sinne 53 minuuttiin noin niin lopun voin melkeen vaikka kävellä ja silti aika paranisi viime vuodesta. Aikalailla noin se sitten menikin. Vaikka en toki kävellyt sitä viimeistä nousua. Jalat jaksoi paljon viime vuotta paremmin ja jaksoin tosiaan niiden kahden mainitsemani ihmisen kanssa loppukiritellä, viime vuonna ei tullut kysymykseenkään, jalat oli silloin kuin kaksi pölkkyä, se oli kaamean tuntuista.
Hyvä juoksu hyvä mieli, ensi vuonna uudelleen :)
