Kormuun oli reilun tunnin matka ja saavuin paikalle ihan hyvissä ajoin. Menin ilmoittautumaan ja heti kuulinkin kun joku nuorimies joutui tavaamaan seuransa nimeä sihteerille... ai mikä pintakaasua... ai näin, menikö oikein? Werneri Riksusta. Hauskaa, tuttuja, edes nettisellaisia
Tervehdin ja siirryin itse ilmoittautumaan. Sain numeroliivini ja siirryin pukkariin vaihtamaan vaatetta. Koululuokka toimi pukeutumistilana ja sielä minua vanhempi nainen olikin vaihtamassa trikoita jalkaan , tervehdimme ja nainen alkoi juttelemaan... mille matkalle jne. Minua ei tartte houkutella juttelemaan 
Selvisi että melkein naapurikuntalaisia ollaan, minä Nastolasta ja tämä toinen Hollolasta. Hauskaa Me-henkeä... Vaatteet vaihdettuamme lähdimme ulos tahoillemme... Odottelua, satunnaista jutustelua ihmisten kanssa... sitten meitä vihdoin pyydettiin siirtymään lähtöalueelle ja Husky-valjakon perässä läksimme liikkeelle. Hyvin sain pidettyä alkuun suunnittelemani vauhdin enkä innoissani lähtenyt keulimaan... vaan sitten jossain kohtaa kuitenkin huomasin että olen peesissä joka on mulle todennäköisesti liian luja mutta ajattelin etä kokeillaan... Selvisi sitten myöhemmin 8 km kohdalla että vauhti oli sekä mulle että tälle toiselle liian luja. Höh!! Eli ei peesailua ensi kerralla... Tää toinen jäi sitten kävelemään, minä sain hölkyteltyä maaliin. Loppukiriä ei yleisön hienosta kannustuksesta huolimatta nyt nähty... pitkä nousu maalialueelle vei kyllä kirit hyvin, kun ei paukkuja muutoinkaan ihan kummosesti olisi ollut niin ei ainakaan ylämäessä!!
Vettä oli tarjolla tuolle reitille parissa pisteessä ja ekassa otin vettä ja tokassa otin urheilujuomaa, vähän riskillä kun olen yleensä vesilinjalla. Ja viime elokuussa Iitti-hölkässä maalissa tarjottu Maxim sai voimaan tosi pahoin.. Mutta ajattelin että tällä kokemuksella/kunnolla/jne. ei ole mitään menetettävää oikeasti ja nää juoksut voi ottaa oppimisen kautta... tarjottua merkkiä joka oli siis maxim, naamaan ja ei siitä mitään tullut, juoksun aikana eikä myöhemminkään... Kuuma oli juosta ja janotti vaikka oli nuo pari kertaa juonut... olin juonut ennen juoksua varmastikin ihan liian vähän. Aurinkokin porotti eikä reitillä ollut kuin ehkä 50 m varjoisa kohta... päätä alkoi särkeä... en taida olla oikein etelän eläjä kun heti ekaan lämpöiseen päivään hyytyy... + 18... ei tullut tilaamaani tihkusadetta...
Eli siis maaliin ajassa 64 min 41 sek... Toiveena oli ollut alittaa viime toukokuinen aika saman pituiselta matkalta, eri reitiltä kyllä. Joka oli siis 64 min 24 sek... mutta ei.. jonkin aikaa, pari minuuttia oli morkkis asiasta mutta sitten mietin että en kuitenkaan ole juossut koko vuotta vaan välissä oli lähes puolen vuoden tauko... että kyllä tää nyt saa kelvata ja toukokuussa sitten uudestaan, josko sielä saisi tuon 44 sekkaa pois
Tapahtuma oli mukava niinkuin juoksutapahtumat on tuntuneet olevan (kokonaisella kolmen tapahtuman kokemuksella sanon tämän
) Sai tavata tosiaan samanhenkisiä ihmisiä ja jutella monen mukavan ihmisen kanssa. Ja kun olin vielä reissussa yksin niin se oli sitä aika harvinaista omaa aikaa. Sen sipanneen peesinkin, siis jota minä peesasin, kanssa vaihdettiin maalissa kuulumisia ja uhottiin kovasti että ens kerralla menee paremmin. Tottakai menee, muu ei ole mahdollista
Uusi Lahti -juoksu toukokuun lopulla olisi seuraava kisa/tapahtuma (ujostelen vähän puhua kisoista... sehän kuulostaa niinkuin olisi joku Juoksija
). Vähän mietin että menisinkö sielä puolimaratonille joka onnistuisi kyllä matkana kun ei liian lujaa juoksisi... mutta tämän Kormun jälkeen kyllä tuli vahva tunne siitä että kyllä minä ilmoittaudun sitten kuitenkin Lahdessakin tuolle samalle 10,6 km matkalle... pakko saada hiottua aikaa paremmaksi Uusi Lahtikin juostaan tuossa kuumaan aikaan päivästä, täytyy toivoa pientä virkistävää tihkusadetta ja sitten maalisuoralle tullessa pilvet saisi väistyä...
Sitten olisi taas tuo Iitti-hölkkä elokuussa, eipä mulla muuta taida olla tänä kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti